Psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät
Kuormittuminen syntyy työn ja työntekijän vuorovaikutuksessa. Psyykkisillä kuormitustekijöillä tarkoitetaan tekijöitä, jota aiheuttavat ristiriitaa työn vaatimusten ja voimavarojen välillä. Sosiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työyhteisön vuorovaikutukseen liittyviä asioita:
Psyykkiset kuormitustekijät
- jatkuvat muutokset, pitkäaikainen epävarmuus
- epäselvät tavoitteet työssä
- liikaa työtä, jatkuva kiire, määräaikoja pettäminen, työn huono laatu aikapaineiden takia
- itsesäätelyn puute työmäärässä, -tahdissa ja -ajassa, työn valuminen vapaa-ajan puolelle
- liian vähän työtä, ei riittävän haasteellista työtä
- ei mahdollisuutta kehittymiseen tai uuden oppimiseen
- jatkuvat keskeytykset, häiritsevät esteet
- suuri vastuu ihmisistä tai taloudesta vs. keinojen puute
- palautteen ja/tai arvostuksen puute.
Sosiaaliset kuormitustekijät
- työyhteisöongelmat, yhteistyöongelmat ja hankalat sosiaaliset suhteet
- yksintyöskentely, eristyneisyys
- tavoittamisen hankaluudet verkostomaisessa työssä
- haasteelliset asiakastilanteet, asiakasväkivalta
- heikko tiedonkulku
- epätasa-arvon kokeminen
- huono työkäyttäytyminen ja epäasiallinen kohtelu
- tyytymättömyys esimiestyöhön ja työn organisoinnin ongelmat.
Työn voimavarat
Työ ei ole kuitenkaan pelkästään haitallisesti kuormittavaa, vaan siihen liittyy paljon myönteisiä piirteitä eli voimavaroja. Työn voimavarojen tunnistaminen vähentää haitallisten kuormitustekijöiden vaikutuksia.
Työn voimavaroja ovat yksilöön liittyvät ominaisuudet, kuten optimismi, sinnikkyys, joustavuus ja hyvä itsetunto. Työtehtäviin liittyviä voimavaratekijöitä ovat palkitsevuus, kehittävyys, merkityksellisyys, tulokset ja asiakastyössä onnistuminen.
Työjärjestelyihin liittyviä voimavaratekijöitä ovat vaikuttamismahdollisuudet työssä, roolien ja tavoitteiden selkeys ja työaikojen joustavuus. Työyhteisöön liittyviä tekijäitä ovat arvostus, vuorovaikutus, selkeä johtaminen, esimiehen ja työyhteisön tuki, oikeudenmukaisuus ja palaute.
Myös itse organisaatiossa on monia voimavaratekijöitä: työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat sekätyön ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt.
Kuormituksen hallinta
Työnantajalla on vastuu määrittää asianmukaiset toimet haitallisen työkuormituksen ennaltaehkäisemiseksi, poistamiseksi ja vähentämiseksi. Haitallisen työkuormituksen tunnistamisessa, arvioinnissa ja seurannassa kannattaa hyödyntää työpaikalta saatavia erilaisia tilastoja ja seurantatietoja sekä hyödyntää työpaikan eri asiantuntijatahoille kertynyttä tietoa.
Haitallisten kuormitustekijöiden kohtaamisen todennäköisyyden ja terveydellisen merkityksen arvioinnissa on hyvä hyödyntää työterveyshuollon osaamista.
Haitallisen työkuormituksen hallintaan liittyvien toimenpiteiden toteutus tapahtuu yhteistyössä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työnantajan tulee myös huolehtia, että työ ei jatkuvasti ja kohtuuttomasti kuormita tekijäänsä esimiestyö mukaan lukien.
Organisaation keinoja tukea työhyvinvointia, edistää työkykyä ja samalla hallita haitallisten kuormituksen vaikutuksia ovat mm.
- hyvät ja turvalliset työolosuhteet, työvälineet, toimivat työprosessit
- työaikajoustot
- oikeudenmukainen palkitseminen
- kehityskeskustelukäytännöt
- toimivat palaverikäytännöt
- ammatillisen osaamisen seuranta ja kehittäminen
- hyvään työkäyttäytymiseen velvoittaminen.
Esimiestyö vaikuttaa
Esimiestyö vaikuttaa merkittävästi työhyvinvoinnin ja psykososiaalisen työkuormituksen kokemiseen. Hyvä esimiestyö vähentää haitallista työkuormitusta. Hyvän esimiestyön piirteitä ovat mm.
- oikeudenmukainen päätöksenteko ja kohtelu
- johdonmukaiset ja läpinäkyvät periaatteet, tavoitteiden kirkkaus
- arvostava vuorovaikutus ja kiittäminen
- tuki, kannustus, keskustelu ja kuuntelu
- kysymällä johtaminen
- kehittymisen arviointi itsearviointiin ohjaamalla
- oman myönteisen mielialan ylläpitäminen
- aitous.
Jokainen työyhteisön jäsen voi myös vaikuttaa luomalla hyvää henkeä, auttamalla ja tukemalla, käyttäytymällä ystävällisesti ja osoittamalla kiitollisuutta.
Jokaisen tulisi myös itse huolehtia sopivasta työkuormituksesta työtä suunnittelemalla ja pitämällä oma esimies ajantasalla työtilanteesta. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, ajankäytön ja töiden suunnittelu, oman asenteen tarkistaminen sekä palautumisesta huolehtiminen voivat omalta osaltaan vähentää haitallisen työkuormituksen vaikutuksia.
Työpaikalla on hyvä paikantaa, että mitä seurantatietoja hyödyntämällä voidaan ajoissa havahtua haitalliseen työkuormitukseen siihen puuttumiseksi. Yhteistoiminnassa tehdyssä varhaisen tuen mallissa on hyvä ottaa huomioon myös haitalliseen työkuormitukseen puuttuminen.
Haitallisen kuormituksen ilmeneminen
Haitallisen työkuormituksen merkit voivat ilmetä mm. käyttäytymisen muutoksina, tunnetasolla, erilaisina muistivaikeuksina, työn hallinnan katoamisena sekä fyysisinä kipuina ja elimistön toimintahäiriöinä. Haitallisen työkuormituksen tilanteissa kannattaa asia ottaa puheeksi esimiehen kanssa. Tämän voi tehdä yhdessä työkaverin tai työpaikan työsuojeluvaltuutetun tai luottamismiehen kanssa.
Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa puuttumaan haitallisen työkuormituksen tilanteisiin. Se tarkoittaa usein käytännössä sitä, että esimies ottaa asian puheeksi ja ryhtyy selvittämään tilannetta yhdessä työntekijän kanssa asian itse havaittuaan tai siitä tiedon saatuaan. Työterveyshuollon asiantuntemusta voidaan hyödyntää sekä haitallisen työkuormituksen aiheuttajia, että toimenpiteitä valittaessa.
Aineistoa esimiehille kuormittuneisuuden varhaiseen tunnistamiseen Mita-varhemmin-sen-parempi-Tunnista-psykososiaalinen-kuormittuminen
Lähde: Työturvallisuuskeskus